Pankki muistuttaa

Ensimmäiseen kotiin muutettaessa opiskelijat hakevat usein Kelan myöntämää yleistä asumistukea. Opiskelijoille myönnetään myös Kelan opintorahaa.

Näiden lisäksi valtio takaa opiskelijoille opintolainaa. Opintolainan voi nostaa omasta OP Pankista ja sen suuruus on yli 18-vuotiaalle enimmillään 850 € /kk. Opintolainan takaisinmaksu alkaa opintotuen päätyttyä. Tässä vaiheessa kannattaa ottaa selvää Kelan korkotuen mahdollisuuksista.

Säästäminen kannattaa aloittaa heti oman talouden perustamisen yhteydessä. Aluksi joka kuukausi säästöön laitettava summa voi olla hyvinkin pieni. Kuukausien ja vuosien saatossa niistä kertyy hyvä pesämuna isommille säästöille. OP auttaa ja neuvoo, millainen säästäminen sopii omaan tilanteeseen parhaiten.

ASP-tili on hyvä säästämismuoto omistusasunnosta haaveilevalle. Se helpottaa ensiasunnon ostamista, sillä tilille kertynyt raha on valmis vakuus tuleviin asuntolainaneuvotteluihin.

Asuntolainan kaikki tiedot näkyvät verkkopankissa kohdassa Lainat. Sieltä pääset tarkistamaan esimerkiksi seuraavan korontarkistuspäivän, maksuerät ja maksusuunnitelman.

Lainan lyhentämisen lisäksi on hyvä laittaa rahaa säästöön erilliselle säästötilille ja rahastoihin. Rahastot ovat tuottavampia pitkäaikaisille sijoituksille, kun taas säästötili näppärämpi äkillisille menoille. Omistusasunnossa yllättäviä menoja voivat olla esimerkiksi jääkaapin tai uunin rikkoutuminen.

Asuntolainan maksusuunnitelma on sitova, mutta siihen voidaan tehdä tarvittaessa myös muutoksia. Kaikissa lainaan liittyvissä kysymyksissä saat asiantuntijan avuksesi lähettämällä verkkoviestiä OP Mobiilissa tai OP.fi:ssä kohdasta Asiakkuus.

Sisustajan vinkit

Sijoita sänkyyn. Ensimmäiseen kotiin ei kannata hankkia tietyn kokoista, mallista tai väristä sohvaa. Jos koti tulee vielä seuraavien vuosien aikana vaihtumaan, on sohva todennäköisesti väärän mallinen, kokoinen tai värinen. Laadukas vakiomittainen sänky sen sijaan sopii jatkossakin kotiin kuin kotiin.

Myös valaisimet ja astiat ovat sellaisia, jotka saattavat kulkea matkassa läpi koko elämän, eivätkä ole riippuvaisia kodin neliöiden määrästä. Kiva astiasarja sisustaa arkea joka päivä, ja laadukas valaisin tuo kotiin näyttävyyttä
ja omaa tyyliä.

Ekaan kotiin kannattaa katsella avarin mielin kalusteita kierrätettynä. Maalaamalla ja kunnostamalla saa ihmeitä aikaan!

Ensimmäinen omistusasunto on yleensä ensimmäinen pidempiaikainen koti. Nyt on aika hankkia tekstiilejä eli sohva, matto ja verhot. Yleensä näiden kaikkien kohdalla haastavinta on löytää oikea mittakaava. Yleistäen, suomalaisissa kodeissa on liian pieni olohuoneen matto. Maton tulee koota olohuoneen kalusteet yhteen ja ulottua sohvanjalkojen ja nojatuolin alle.

Ryhdikkäät, runsaat ja juuri oikean mittaiset verhot antavat koko kodille laadukkaan vaikutelman. Määrämittaiset verhot ovat usein aika arvokas hankinta, joten niiden valintaan ja suunnitteluun kannattaa käyttää ammattilaisen apua. Myös verhojen ripustusmekanismeilla on merkitystä.

Omakoti- ja rivitaloissa eteen tulee myös ulkotilojen sisustaminen. Terasseilla ja pihamailla kalusteiden, ruukkujen ja päivänvarjon tyyliä kannattaa haeskella talon tyylistä ja väreistä.

Huolto ja kunnostus

Vuokrakodissa talon ja asunnon kunnossapidosta vastaa vuokranantaja.

Vuokralaisella on kuitenkin velvollisuus ylläpitää asunnon kuntoa ja ilmoittaa vuokranantajalle asunnon kuntoon liittyvistä muutoksista. Ylläpitoon kuuluu esimerkiksi asunnon asianmukainen siivous. Ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvat esimerkiksi vuotavasta patterista tai rikkoutuneesta pistorasiasta ilmoittaminen viipymättä.

Seinien maalaamista tai muita muutostöitä ei vuokra-asunnossa saa tehdä ilman vuokranantajan lupaa. Nykyään taulut voi kiinnittää nopeasti ja siististi myös jälkiä jättämättömillä tarroilla.

Yleensä ensimmäisessä asunnossa tarvitaan työkaluja lähinnä huonekalujen kasaamiseen tai valaisimien kiinnittämiseen. Rullamitta, ruuvimeisselisarja, kuusiokoloavain, vasara ja kumivasara ovat kodin ensimmäisiä työkaluhankintoja.

Omakotitalon ostaja vastaa koko kiinteistön kunnosta ja huollosta itse.

Asunto-osakkeen ostajan kannattaa ensitöikseen tutustua mitkä asiat
kyseisessä kiinteistössä kuuluvat osakkaan ja mitkä taloyhtiön vastuulle.
Esimerkiksi kylpyhuoneen silikonieristeiden vaihtaminen ja ilmanvaihtokanavien puhdistus ovat usein osakkeen omistajan tehtäviä. Keittiössä esimerkiksi allas voi olla osakkaan, mutta liitokset altaan alla taloyhtiön vastuulla. Palovaroittimet ovat taloyhtiön vastuulla, mutta niiden toimivuudesta vastaa asukas… jne.

Osakkeen omistajalla on edelleen ilmoitusvelvollisuus asuntoa koskevissa asioissa taloyhtiölle, joka vastaa koko talon kunnosta ja sen asukkaiden turvallisuudesta.

Omistusasunnossa asukkaalla on vastuiden lisäksi myös aivan uusia vapauksia. Pienet sisustusremontit alkavat usein ensimmäisessä omistusasunnossa. Kylpyhuone- ja keittiöremonttien kohdalla tarvitaan kuitenkin taloyhtiön suostumus ja valvonta suoritettavista muutostöistä.

Huomioita kodinhoitoon

Tavallisen viikkosiivouksen lisäksi vuokralaisen on huolehdittava esimerkiksi liesituulettimen puhdistus, lattiakaivojen, uunin ja uunipeltien, sekä ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta. Kalenteriin kannattaa laittaa muistutus puolivuosittain, jotta nämä asiat tulevat hoidettua.

Kylpyhuoneen lattian kuivaus pitää tehdä aina suihkun jälkeen.

Viikkosiivouksessa käydään läpi keittiön kaikki pinnat, lavuaarit, hanat, peilit ja wc-pytty sekä suihkutila. Imuroidaan ja pyyhitään lattiat ja tehdään samalla yleiskatsaus kodin kunnosta. Parvekkeen ja ikkunat voi pestä harvemmin.

Kodin siivoukseen ei tarvita kovia kemikaaleja tai desinfiointiaineita, vaan mieto yleispuhdistusaine riittää hyvin. Säännöllinen pintojen puhdistus estää likaa pinttymästä ja helpottaa siivousta.

Kun neliöt lisääntyvät, tulee usein vaihtoehdoksi robotti-imuri, kuivausrumpu ja muut arkea helpottavat laitteet.

Ruuhkaisimpina vuosina perheet voisivat yhä useammin tukeutua myös ammattisiivoojan palveluihin. Ammattilaisen oikeat välineet ja tarkkaan valitut siivousaineet ovat sijoitus paitsi omaan aikaan, niin myös kodin pintojen pitkään ikään.

Omakotitalon ostajat sitoutuvat jätehuoltolakiin ja tekevät jätteenkierrätyssopimuksen jäteyhtiön kanssa. Tavallisimmin sopimukseen kuuluvat seka- ja biojätteen noutaminen ja jatkokierrätys. Muut jätteet asukas toimittaa itse alueellisille keräyspisteille.