Maisemat muuttuvat, ihmiset ja heidän tarpeensa vaihtuvat. Kaupunkikeskustat kuitenkin pysyvät paikoillaan uudistuen, eläen ja hengittäen aina uuden aikakauden ilmaa ja ilmiöitä.

Millaisia ovat tulevaisuuden ihmiset, kodit tai kaupunkikeskustat, sitä emme vielä tiedä. Mutta niin pitkälle kuin olemme historiaa osanneet tutkia, ovat ihmiset aina kokoontuneet tietyille paikoille tapaamaan toisia ihmisiä, käymään kauppaa tai tekemään yhteistyötä. Näille sijoille ovat kehittyneet myös nykyiset kaupunkikeskustat. Aina on tarvittu myös suojapaikkaa levolle ja virkistäytymiselle, omalle kodille. Näiden samojen perustarpeiden äärelle kasvavat myös tulevaisuuden kaupunkikeskustat.

Asumisen näkökulmasta keskustoilla on valoisa ja virkeä tulevaisuus. Juuri asuminen ja asukkaiden tarpeet ovat tulevaisuudessa keskustan toimintojen ja palveluiden ydintä. Keskustojen lisääntynyt asukasmäärä tarvitsee lisää palveluita. Työpaikat, harrastustilat ja monet peruspalvelut kuten päiväkodit, koulut ja terveydenhoitopalvelut ovat jalkautumassa keskustoihin.

Kivijalkaliikkeiden rooli keskustoissa on muuttunut, ja vaikkapa ravintola- annoksia voi jo nyt tilata kotiin, työpaikoille tai puistoon. Wolt-pyöräilijät ja ruokarobotit ovat keskustan kaduilla tavallinen näky. Myös monet muut palveluun perustuvat liikeideat syrjäyttävät kivijalkaliikkeitä. Vaikka tyhjillään olevat liiketilat ovat juuri nyt hieman surullinen näky, kannattaa muistaa, että meneillään on murroskausi. Keskustan liiketilojen hyödyntämiseen ja kehittämiseen on luvassa uusia malleja, jotka taas aikanaan muokkaavat keskustaa oman aikansa kuvaksi ja nykyaikaiseksi kaupunkikeskustaksi.

Uusiutuva keskusta-alue kotina

Vaikka upouudet keskustan asuintalot ovat kohtalaisen hintavia, vapautuu samaan aikaan markkinoille edullisempia, vanhan asuntokannan huoneistoja. Näin keskusta-asuntojen neliöhintojen haitari on suurentunut ja asukasprofiili laajentunut. Täydennysrakentamisen myötä kaupunkikeskustoihin on valmistunut viimevuosina uusia asuintaloja. Se tarkoittaa, että yhä useammalla on mahdollisuus asua keskustassa ja jopa aivan uusissa taloissa.

Nuoret aikuiset arvostavat entistä enemmän vapaa-aikaa ja vapautta. He sitoutuvat tiettyihin työpaikkoihin, asuinseutuihin tai perheeseen myöhemmin kuin edelliset sukupolvet. Se lisää keskustojen kiinnostavuutta asuinalueena. Keskusta-asuminen mielletään ekologiseksi, sillä se usein vähentää yksilön autoilua, lisää lähipalveluiden käyttöä ja tehostaa julkisten palveluiden, kuten jätteenkierrätyksen toteutumista.

Mielikuva vauraasta eläkeläisestä keskusta-asukkaana on vanhentunut, sillä yhä useampi lapsi- perhe, ensiasunnonostaja tai opiskelija asuu keskustassa. Tulevaisuuden kaupunkikeskustat ovat ihmisten asuttamia toimintakeskittymiä, joissa työpaikat, terveydenhuoltopalvelut, harrastustilat ja kohtaamispaikat muodostavat arkea tukevan kokonaisuuden.

Vähittäiskaupan rooli kaupunkikeskustoissa muuttuu ja ihmiset kuluttavat yhä enemmän palveluihin, elämyksiin ja kokemuksiin. Keskustoihin tullaan viihtymään ja viettämään aikaa, ei enää hankkimaan tarpeellisia tavaroita.

Millaista on asua Jyväskylän keskustassa vaikkapa kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Onko Lyseon rakennus jo uudestaan käytössä, joko parkkipaikkoja on tarpeeksi ja kai ruokakauppa Mestarin Herkku yhä palvelee?

– Kaksikymmentä vuotta on lopulta aika lyhyt aika keskustan rakenteen muutoksille. Mutta ehkäpä Jyväskylä on silloin vähän kuin minikokoinen Tukholma? Monet aatteet ja arvot valuvat meille suuremmista, saman leveysasteen kaupungeista. Ehkäpä meilläkin on silloin liikuntaan ja kulttuuriin kannustava tapahtuma-aukio, kuten Tukholman keskustassa tänä päivänä. Taide voisi olla levittäytyneenä ulos gallerioista ja museoista kaikkien koettavaksi.

– Uudenajan kaupunkisuunnittelu ottaa kantaa myös valtakunnallisiin ja maailmanlaajuisiin ilmiöihin. Kuinka lapset saadaan liikkumaan enemmän, miten keskustatila voisi vähentää yksinäisyyttä ja miten toimiva kaupunkiympäristö voisi hidastaa ilmastonmuutosta. Tällaisia kysymyksiä tulisi myös kiinteistöjen kehitystyössä pohtia.

– Voisiko kerrostalon seinä olla kaikille yhteinen kiipeilyseinä? Tai voisiko talon osakas vuokrata omaa autopaikkaansa keskustassa piipahtaville? Mitäpä jos alakerran tyhjä liiketila olisikin paikka, johon kampaaja, hieroja, terapeutti ja jalkahoitaja tuovat vuoropäivinä omat palvelunsa. Ruokakauppa voikin tulevaisuudessa olla laadukkaisiin resepteihin keskittynyt toimija, joka tarjoilee valmiit ideat päiväkohtaiseen arkiruokailuun. Ehkäpä tulevaisuudessa kukaan ei enää edes halua tulla keskustaan omalla autolla, sillä kokonaan uusista lähtökohdista mietitty joukkoliikenne on kätevämpi ja nopeampi.