Vietimme juuri poikani 12-vuotissynttäreitä. Juhlissa muistelimme lapsuudenkaverini kanssa, miten pelasimme nuorempana vuosittain salibandyturnauksessa ja eräs vastustajajoukkue pelasi nimellä Papat. Nauroimme, että he tuntuivat meistä silloin tosi vanhoilta ukoilta. Eiväthän he oikeasti mitään vanhoja olleet, olimme itse vaan sen verran nuoria ja nyt meistä oli lähes huomaamatta tullut noita samoja ”pappoja”. 

Jäin illalla miettimään, miten oma arki on muuttunut vuosien saatossa perheen kasvamisen myötä ja kuinka se on vaikuttanut asumisen tarpeisiin. Nuorena aikuisena olemisen parhaita puolia on vapaus. Silloin asioita pystyy tekemään vain omilla ehdoillaan, kun kalenteria ei tarvitse jakaa muiden kanssa. Tuolloin päivät olivat välillä tapahtumien täyteisiä ja välillä taas täysin ohipäiviä, jolloin ei tapahtunut yhtään mitään. Ajan pystyi täyttämään oman harkinnan mukaan joko suunnitelmallisesti tai täysin hetkessä soveltaen. 

Tuolloin asumisen näkökulmasta ykköskriteeri oli sijainti. Oli kivaa asua lähellä keskustaa, josta oli helppo lähteä hetken mielijohteesta käymään esimerkiksi elokuvissa ja kavereiden oli helppo poiketa vierailemaan luonani. Asuntoon ei ollut kovin suuria siteitä ja sitä saattoi vaihtaa kevein perustein.

Nykyään kodin sijainti on edelleen tärkeä, mutta hieman eri tavoin. Lapsiperheen arjessa etäisyyttä ei

mitata niinkään keskustasta vaan kouluista, ruokakaupoista ja harrastuspaikoista. Kun sosiaaliset verkostot ovat muodostuneet jollekin alueelle, niin myös asuinalueen vaihtamisen kynnys kasvaa. 

Välittäjän työssä huomaan, että monesti lapsiperheiden uusi koti löytyy yllättävän läheltä sitä vanhaa. Sijainnin lisäksi lapsiperheen kodin kriteeristöihin kuuluvat asunnon riittävä koko ja sopivat asuinkustannukset. Työt, lasten koulunkäynti, harrastukset ja muut menot vaativat järjestelyjä ja aikatauluttamista, joten myös kodin toimivuus nousee entistä tärkeämmäksi tekijäksi. Aamut ovat kiireisiä, kun kaikkien pitää saada aamupalaa, pukeutua ja lähteä ajoissa töihin tai kouluun. Illat ovat usein täynnä läksyjen tekemistä, ruoanlaittoa, harrastuksia ja kotiaskareita. Kodin tulee tarjota turvallinen ja toimiva ympäristö jokaiselle perheenjäsenelle.

Arjen hektisyys siis muuttaa muotoaan. Nuorempana kalenteria täytetään itseään kiinnostavilla asioilla, kun

lapsiperheen arjessa kalenteri tuntuu täyttyvän kuin itsestään lasten tai perheen asioilla.

Jään mielenkiinnolla odottamaan minkälaisia asumisen näkökulmia tulevat elämänvaiheet tuovat tullessaan, tuntuvatko lasten myötä hankitut lisäneliöt

vielä tarpeellisilta vai haluaako niistä jossain kohti luopua. Millaisista asioista arki tuolloin koostuu ja miten sitä haluaa elää. Mahtavaa olisi asua kussakin elämänvaiheessa sopivanlaisessa kodissa, jossa omannäköinen arki mahdollistuu. Tällä hetkellä oma arki on ihan parasta juuri tällaisenaan, tässä kodissa, juuri näiden asioiden parissa. 

Jaakko Kerminen, myyntijohtaja

OP Koti Keski-Suomi